Jo riittää etumatkojen hukkaaminen

Kauppalehdestä:

Monesta vertailuraportista on käynyt kaikille selväksi, että kilpailijamaat ovat ohittaneet meidät tietoyhteiskuntakehityksessä. Vaikka tilanne ei olekaan niin huono, kun tarkastellaan suuri-volyymisten transaktioiden digitalisointiastetta, niin valitettavan usein olemme hukanneet selkeitä innovaatioetumatkoja.

Kun Internet tuli, olimme hetken johdossa valmiin laajan verkkopankkikäytön ansiosta, mutta luvattoman pitkään jatkunut turha ja kallis kansalaiskorttihanke jarrutti kehitystä julkisella sektorilla. Kun kansalaisia ei heti kehotettu käyttämään tuttuja pankkitunnuksiaan (tilittömätkin voivat niitä saada) myös julkisen sektorin verkkopalveluissa – niin etumatkasta häipyi ainakin kolme vuotta (esimerkiksi Ruotsi meni suoraan pankkitunnistamiseen).

Naapurit uskaltavat

Myös kuluttajamaksupalvelualueella olemme – ensimmäistä kertaa – jääneet kauas kärjestä. Tämä ei johdu palvelusta, vaan siitä, että esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa peritään itsestään selvästi maksuja paperilaskuista. Naapurimaat ovat oppineet meiltä, etteivät mitkään porkkanat olisi saaneet aikaiseksi nopeata siirtymistä verkkopankkeihin – siihen tarvittiin läpinäkyvää hinnoittelua konttoreissa ja maksuautomaateissa. Meillä vain Sonera on uskaltanut suoraselkäisesti ajaa läpinäkyvää hinnoittelua paperilaskuista. Kuluttajaviranomaiset ja –järjestöt kannattavat nähtävästi edelleen kulujen piiloperimistä – kun kuluttajan etu vaatisi kulujen alentamista eikä piilottamista.

Verkkolaskutussopimukset nopeasti käyttöön

Yritysten välisen laskutuksen osalta olemme edelleen globaalikärjessä koska noin 150 000 yritystä on jo verkkolaskupalvelusopimusten piirissä (Tieken osoiterekisterissä on vain pieni osa), ja transaktiomäärät kasvavat 10-20% per kuukausi. Tässä toistuu verkkopankki-ilmiö – sopimuksia tehtiin paljon – käyttöönotto tapahtui hitaammin - mutta jääkiekkomaila-ilmiö oli sitten yllättävänkin voimakas.

Kehityksen nopeuttaminen olisi nyt äärimmäisen tärkeätä, koska se voi niin selkeästi suoraan parantaa yritysten kilpailukykyä (parempi palvelu ja hintakilpailukyky), luoda pohjaa hallintorutiinikustannusten puolittamiselle, säästää verovaroja merkittävästi ja vähentää ympäristön rasituksia monella tavalla. Pankkipalveluiden digitalisointi säästi puolet pankkien kustannuksista. Verkkolaskutuksen potentiaali on eri arvioiden mukaan paljon suurempi - yhteensä yli kolme miljardia yritysten ja julkisen sektorin kustannuksista. Molemmissa tapauksissa näin parantunut kustannustehokkuus tulee monin tavoin asiakkaiden hyödyksi.

Verkkolaskutus mahdollistaa laajamittaista hallinnon rationointia

Euroopan komission tavoite on yritysten hallintokustannusten vähennys 25%lla ennen vuotta 2012. Komission verkkolaskutuksen Expert Groupin raportti ajaa siirtymistä madollisimman mutkattomiin käytäntöihin, ja loppusuoralla oleva uusi ALV-direktiivi ajaa mm kassapohjaista kirjanpitoa pieniin yrityksiin. Tämä - yhdessä verkkolaskutuksen kanssa - luo pohjan paljon suuremmalle tehokkuuden parantamiselle. Suomessa vuonna 2006 käynnistetty Real Time Economy ohjelma ajaa mm seuraavia tavoitteita:

- automatisoitu ja täysin paperiton kirjanpito

- reaaliaikaiset ja automaattiset kassavirtaennusteet

- automaattiset ALV-maksut (tähän tarvitaan pieni säätö lainsäädännössä)

- yhtenäinen raportointikoodisto kaikkien viranomaisten, rahoittajien ym suuntaan

RTE-ohjelma on TEKESrahoitteinen ja tämän vaiheen vetovastuussa ovat Taloushallintoliitto, Aditro, Tieto ja Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu. Julkinen sektori – varsinkin verohallinto - on ollut kiitettävän aktiivinen laajassa referenssiryhmässä.

Nyt tarvitaan konkreettisia ja rohkeita toimia

Suomi voisi tässä kulkea selkeästi kehityksen kärjessä jatkossakin. Tämän varmistamiseksi tarvitaan nyt selkeästi enemmän konkreettista rohkeutta ja päättäväisyyttä (naapurimaista mallia), jotta pohja – verkkolaskutuksen käyttö laajenisi nopeammin. Valtiosektori on tässä näyttänyt hyvää esimerkkiä lopettamalla paperi- tai PDF-laskujen vastaanoton vuodenvaihteessa. Monet suuret yritykset – hyvänä esimerkkinä UPM – tekivät jo viime vuonna saman liikkeen. Mutta kunnista toistaiseksi vain Tampere, Helsinki, Espoo ja tänä vuonna Turku ovat liittyneet tähän kustannustehokkuusrintamaan. Eikö kustannussäästö ja paikallisten yritysten kilpailukyvyn edistäminen olekaan tärkeätä kunnissa?

Yritysjärjestöjen edunvalvontaan pitäisi myös kuulua paljon näkyvämpi valistustoiminta omien jäsenten suuntaan ja kovien digitalisointitavoitteiden asettaminen. Silloin mediakin voisi paremmin analysoida ja seurata edistystä, eikä jäisi liikaa muutosvastarintaa edustavien harvojen äänitorveksi.

Bo Harald